Raakusta asiaa


Tiesitkö, että Pirkanmaalla on kolme raakkujokea: Turkimusoja, Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki? Raakku, eli jokihelmisimpukka, on Suomen pitkäikäisimmäksi elävä eläin, vanhimmat yksilöt ovat olleet yli 250-vuotiaita.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry järjesti viime lauantaina retken tutustumaan Pinsiön-Matalusjoen kunnostuksen tilanteeseen. Hanke kuuluu EU-rahoitteiseen LIFE Revives -kokonaisuuteen.

Pinsiön-Matalusjoessa elää edelleen raakkuja, mutta ne eivät ole lisääntyneet siellä enää vuosikymmeniin.

Putkipato, jolla ehkäistään maa-aineksen valuminen jokeen. Maa-aines jää saostusaltaan pohjalle.

Raakku tarvitsee lisääntyäkseen elivoimaisen lohi- tai taimenkannan, sillä ensimmäisen elinvuotensa raakut ovat glokidiotoukkina lohikalan kiduksissa. Vasta tämän jälkeen raakut palaavat joen pohjaan kasvamaan.

Rakennettu Iso-Mataluksen kosteikko.

Raakut tukehtuvat, jos joen pohjalle kertyy sedimenttejä. Joen veden laatua pyritään parantamaan keinotekoisilla putkipadoilla ja kosteikoilla.

Rakennettu Iso-Mataluksen kosteikko.

Pinsiön-Matalusjoki on perattu 1940 ja -50 -luvuilla. Nyt entisiä koskiosuuksia pyritään ennallistamaan, jotta jokeen muodostuu uudelleen luonnollisia pyörteitä, jotka pitävät joen pohjan soraikon puhtaana ja raakku pystyisi joessa vielä joskus lisääntymään ja elämään.

Eri ikäisiä raakkujen kuoria.

Jokeen on myös rakennettu eräänlaisia “lastentarhoja”, soraikkoja, jotka voisivat toimia raakkujen lisääntymisalustoina.

Lastentarhan rakenteen esittelyä, tässä rakennettu esittelymielessä joen penkalle.

Raakkuja myös kasvatetaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Kasvatettuja raakkuja istutetaan kunnostettuihin jokiin.

Yksivuotiaita raakkuja.

Raakkujen yleisiä ahdingon syitä ovat ojituksien vuoksi jokiin valuvat sedimentit, pelloilta valuvat lannoitteet ja lohikalojen katoaminen.

Pinsiön-Matalusjoen tilanteessa on näiden lisäksi vielä yksi keskeinen lisäsyy: Tampereen Vesi Oy:n vedenotto.

Pinsiön-Matalusjoki saa alkunsa Pinsiön lähteestä. Länsi-Suomen vesioikeus on antanut vuonna 1969 Tampereen kaupungin vesilaitokselle oikeuden pumpata lähteestä vettä keskimäärin korkeintaan 8.000 kuutiometriä vuorokaudessa. Päätöstä on silloin perusteltu mm. Näsijärven ja Pyhäjärven pintavesien huonolla laadulla, radioaktiivisilla laskeumilla yms. tuohon aikaan sinänsä ihan relevanteilla seikoilla.

Ote vesioikeuden päätöksestä.

Vesioikeuden päätöksen henki on se, että silloin käytettävissä olevin keinoin veden pumppaaminen lähteestä oli perusteltua. Päätoksestä on kuitenkin jo miltei 60 vuotta. Ajat ovat muuttuneet ja keinot veden puhdistamiseksi ovat kehittyneet aivat toisenlaisiksi.

Pikku detaljina todettakoon, että vaikka raakku on ollut suojeltu vuodesta 1955, ei vesioikeuden päätöksessä ja sen perusteluissa puhuta raakusta sanaakaan. Olosuhteet ja tietoisuus ovat muuttuneet tässäkin suhteessa.

Veden pumppaaminen Pinsiön lähteestä heikentää merkittävästi Pinsiön-Matalusjoen veden laatua erityisesti kuivina aikoina. Veden pinta laskee ja vesi lämpenee. Raakkujen ja taimenten elinolosuhteet muuttuvat mahdottomiksi.

1.1.2024 Tampereen Vesi muutettiin liikelaitoksesta Tampereen kaupungin omistamaksi osakeyhtiöksi. Tällä Tampereen kaupunki haki kustannustehokkuutta ja osakeyhtiöllä on tietysti myös paremmat mahdollisuudet rahoitusmarkkinoilla kun ei olla enää pelkästään budjettirahoituksen varassa.

Yhtiöittämisellä on valitettavasti merkittävä kääntöpuoli: päätöksenteko ei olekaan enää läpinäkyvää, esityslistat ja pöytäkirjat eivät ole enää julkisia.

Vilkaistaanpa osakeyhtiön hallituksen kokoonpanoa.

Tampereen Vesi Oy:n hallitus 26.5.2026.

Puheenjohtaja on hallitusammattilainen. Hallituksen muut jäsenet ovat paikallistason maallikkoja poliittisella mandaatilla. Tällainen osakeyhtiön hallitus siis ohjaa Tampereen Vesi Oy:n toimitusjohtajaa.

Kun Tampereen Vesi oli vielä liikelaitos ja strategia julkinen, oli strategian mukaan veden toimitusvarmuus hyvällä tolalla ja Pinsiön vedenottamolta pumpattavan veden määrä noin 8% kokonaisvedentarpeesta vuonna 2040. Määrä suhteutettuna kokonaistarpeeseen on siis vähäinen. Toki asia ei ole aivan näin suoraviivainen: merkitystä on myös sillä, miten vedenjakeluverkosto on rakennettu.

Vilkaistaanpa Tampereen Vesi Oy:n omistajan, Tampereen kaupungin, LUMO-ohjelman tavoitteet.

Tampereen kaupunki, LUMO-ohjelman tavoitteet
Tampereen kaupungin LUMO-ohjelman kohta 4.2.10.

Tampereen LUMO-ohjelmassa kerrotaan kauniisti raakkujen elinympäristön turvaamisesta. Käytännössä kyse on kuitenkin lillukanvarsista ja oireiden hoitamisesta, ei juurisyyn poistamisesta.

Kun kerran Tampereen Vesi Oy:n hallitus on poliittisella mandaatilla ja edelleen liikelaitosmaisesti toimiva, niin olisi hallitukselta melko ryhdikäs liike velvoittaa Tampereen Vesi Oy:n toimitusjohtaja ryhtymään toimenpiteisiin Pinsiön vedenottamon sulkemiseksi.

Tällä saisi taatusti valtakunnallista näkyvyyttä luonnonsuojelun edistäjänä.

Vasemmalla yksivuotiaita, keskellä kolmevuotiaita ja oikealla kahdeksanvuotias raakku.


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Get free notifications whenever new content is published.