Silkkiuikkujen perheonnea

Toukokuun lopulla ihmettelin silkkiuikkujen myöhäistä soidinta ja parittelua. Ruovikko kasvoi pesälautan ympärilä nopeasti, joten en pystynyt seuraamaan pesinnän etenemistä tai mahdollista tuhoutumista. Hyvinhän hommassa lopulta näköjään kävi: uikkupariskunnalla oli heinäkuun alkupuoliskolla kaksi hiljattain kuoriutunutta poikasta.

Muutamana heinäkuun iltana ja hyvin varhaisena aamuna seurailin uikkuperheen touhuja mukavissa valoissa lähellä pesintäruovikkoa. Aikuiset kalastelivat vuoron perään ja sillä aikaa pojat oleskelivat suurimman osan aikaa toisen aikuisen selässä.

Aikuisten kastustaidoissa (tai -tuurissa?) näytti olevan melko iso ero: toinen aikuisista sai saaliin hyvin nopeasti, mutta toinen sai tehdä töitä pitkäänkin ennen onnistumista. Joskus saalis oli poikasille aivan liian suuri, tällöin kalastaja söi saaliin itse. Välillä poikasille syötettiin untuvaa.

Poikaset kasvavat nopeasti ja tätä kirjoitettaessa perhe on jo lähtenyt seikkailemaan rantaruovikkoa edemmäs. Onnea matkaan, toivottavasti poikaset lähtevät lentoon asti!

Kuvauskalustona E-M1X + M.Zuiko 150-400/4.5 + 1.25x. Yleensä tämän tyyppisissä uikkukuvauksissa käytetään kelluvaa piilokojua, mutta tämä kuvasarja on kuvattu rannalta rungon takanäytöltä kalustoa vesirajassa käsivaralta roikottaen. Kaluston keveys, erinomainen sääsuojaus ja pitkä polttoväli olivat edellytyksiä kuvausten onnistumiselle.

Leave a Reply

Your email address will not be published.