OM-1, asetuksista ja optiikoista

Käytössäni on kaksi OM-1 -runkoa ja olen kyllä kalustoon ollut todella tyytyväinen. Harvassa taitavat olla ne parin tonnin järkkärirungot, jotka pystyvät samanlaiseen suoritukseen.

Molemmat rungot ovat käyneet huollossa, toinen oman töpeksinnän vuoksi ja toinen valitsinpyörien takertelun vuoksi takuuhuollossa. Molempia runkoja olen käyttänyt kelissä kuin kelissä, sääsuojaus on toiminut moitteetta.

Runko ei enää kooltaan voisi paljoa pienempi olla, muutoin talvikelissä hanskat kädessä käsiteltävyys alkaisi olla jo vaikeaa. Ensin aprikoin mitenköhän käsittely hanskat kädessä onnistuu, mutta eipä ole vaikeuksia ollut, ainoastaan takanäyttö on hankala avata.

Pikkukennon kohinoita usein moititaan, mutta enpä enää nykyisin koe sitä ongelmaksi. OM-1:n kohinat ovat korkeilla ISOilla hyvin siedettäviä ja myös helposti siivottavissa. AI-pohjaiset kohinanpoistotekniikat ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet hurjasti.

Kummastusta aiheuttava seikka on se, että kuvaustilaa ei pysty vaihtamaan silloin, jos puskurimuistissa on vielä kuvia odottamassa kirjoittamista muistikortille. Tai tarkkaan ottaen pystyy, mutta uusi kuvaustila menee päälle vasta kun puskurimuisti on tyhjä. Esimerkiksi jos käytän custom modea C2 (käyttämäni custom modet kerrottu alempana) ja puskurimuisti on lähes täynnä, niin en voi vaihtaa C1-tilaan, ennen kuin puskurimuisti on kirjoitettu kortille. Tämä kannustaa käyttämään nopeita kortteja.

Asetuksista

Kirjoittelin käyttämistäni asetuksista edellisen kerran syksyllä 2022. Tänään pysähdyin tarkastelemaan tilannetta ja aika lailla ovat perusasetukset näköjään ennallaan pysyneet. Suurimmat muutokset ovat tulleet custom-kuvaustiloihin.

1. Basic Settings/Image Quality

• Custom Mode: Hold. Tämä on kätevä, sillä käyttämäsi asetukset jäävät talteen kyseiseen C-muistipaikkaan.

3. ISO/Noise Reduction

• ISO-A Upper/Default: Upper limit 25600, Default 200. ISO 25600 on käyttökelpoinen, mutta se edellyttää oikeaa valottamista jo kuvaustilanteessa. SH1 ja SH2-kuvausmoodeissa suurin mahdollinen ISO on 12800.
• Auto ISOa en enää kuitenkaan juurikaan käytä. Auto ISO vie kameran prosessorilta yllättävän paljon laskentatehoa ja se vaikuttaa esimerkiksi tarkennusnopeuteen. Mitä vähemmän prosessorilla on laskettavaa, aina parempi.

8. Image Stabilizer

• Image Stabilizer: S-IS Auto. Tämä on valittuna käytännössä aina, myös jalustalta kuvatessa.

1. AF

• AF+MF: On
• Starry Sky AF Setting:
  • AF Priority: Accuracy
  • AF Operation: AF-ON Start/Stop
  • Release Priority: Off
• AF by half-pressing: Yes
• AF-ON in MF mode: No
• Release Priority
  • S-AF: Off
  • C-AF/C-AF+TR: On

2. AF

• AF Area Pointer: On2

3. AF

• C-AF Sensitivity: 0
  • Yleensä asetus on 0. Jos kuvaan ainoastaan kohti lähestyviä kohteita, niin herkkyyttä voi kokeilla kasvattaa. Yleisesti ottaen OM-1 ei ole alkuunkaan niin tarkka sensitivity-asetuksen suhteen kuin E-M1 Mark III, tai E-M1X.
• C-AF Center Priority
  • Käytössä. Tällöin kamera painottaa kohteen etsimisessä tarkennusalueen keskustaa. Vanhemmissa rungoissa oli myös AF Center Start -asetus, mutta sitä ei ole enää, eikä tarvitsekaan olla.
• AF Scanner: On

5. AF Target Settings & Operations

• AF Target Mode Settings
  • Käytössä on enää ainoastaan All, Single, Cross ja Mid, kustomoidut tarkennusalueet ovat jääneet tarpeettomiksi.
• Orientation Linked: Ei käytössä, tälle ei ole enää tarvetta.
• Set Home: AF Target Point keskelle ruutua.
• Select Screen Settings: Valinta säätöpyörällä
• Loop Settings: Off
• AF Targeting Pad: Off

6. MF

• Reset Lens: Off.

3. Displays

• Kuvan kääntö: Off
• Info Settings: Image Only ja Overall

1. Operations

• Button Settings
  • Button Function
    • AF-ON: Tilanteen mukaan joko kasvontunnistus tai hahmontunnistus On/Off.
    • Nuolinäppäimet: Off (paitsi C-asetuksissa, kts. jäljempänä)
    • L-Fn: AF Limit
• Dial Settings
  • Dial Function: M-tilassa säädän etummaisella pyörällä suljinaikaa, takimmaisella pyörällä aukkoa. A-tilassa etummaisella pyörällä säädän aukkoa, S-tilassa suljinaikaa, takimmaisella pyörällä korjataan valotusta. A- ja S-tioja en kuitenkaan käytännössä käytä, kuvaan manuaaliasetuksilla lähes aina.
• Multi Selector Settings
  • Center Button: HP
  • Direction Key: AF Area
• Fn Lever Settings
  • Fn Lever Function: mode2.
  • Fn Lever/Power Lever: Fn

3. Live View

• LV Mode: Standard
• Night Vision: Off. Esimerkiksi revontulia tähtäillessä tämä on hyvä laitaa On-asentoon.

4. Information

• EVF Style: Style 2
• Info Settings
  • Image Only
  • Information 2: Valittuna ainoastaan histogrammi.
  • Information 3: Valittuna ainoastaan Level Gauge.
• Level Gauge: Off. Vatupassin saa tarvittaesas näkyviin Info-näppäintä painamalla.

1. Card/Folder/File

• Card Slot Settings
  • Save Settings: Auto Switch
  • Save Slot: 1
  • Eli näillä asetuksilla ensin vedetään kortti 1 täyteen ja sitten tallennetaan kortti 2:lle. Molemmat korttipaikat ovat UHS II -yhteensopivia.

3. Monitor/Sound/Connection

• Monitor Adjust: Kirkkaus 0. Yökuvauksissa tämä on hyvä laittaa arvoon -7.
• Eye Sensor Settings
  • EVF Auto Switch: On. Tämä toimii todella nopeasti ja luotettavasti.
  • Behavior when switched: Maintain Screen
  • When Monitor is Opened: Inoperative

5. Battery/Sleep

• Battery Priority: PBH Battery
• Backlit LCD: 1min
• Sleep: 1min
• Auto Power Off: 4h
• Quick Sleep Mode: On

My-valikkoon olen sitten tietenkin kasaillut kaikenlaista useammin tarvittavaa.

Custom-asetukset ovat suunnilleen seuraavat, kaikissa lähtökohtana M-kuvaustila:

• C1 – linnut ja muut elukat
  • tilanteen mukaan yleensä Silent Sequential tai SH2
  • Fn Lever: Mode 2.
    • Vipu asennossa 1: C-AF ja tarkennusalue.
    • Vipu asennossa 2: S-AF ja yhden pisteen tarkennus. Tällä tavalla saa tarvittaessa nopeasti yhden pisteen tarkennuksen käyttöön
    • AF-ON: hahmontunnistus päälle/pois, etummaisella pyörällä hamontunnistustyylin valinta
    • Nuolinäppäin oikealle: kuvaustavan valinta (Anti Shock Single/Silent Single/Silent Sequential/SH2).
• C2 – linnut ja muut elukat, Pro Capture
  • muutoin samat asetukset kuin C1:ssä, mutta kuvaustavan valinnassa käytössä Pro Capture -kuvaustavat (ProCap, PoCap SH1 ja Prp Cap SH2).
• C3 – maisemat
  • Tähän olen laittanut ne asetukset, millä nyt yleensä maisemia kuvaillaan. Fn Lever asennossa 2 on tarkoitettu revontulien ja yötaivaan kuvailuun (Starry Sky AF), tarkennus käynnistyy AF ON -näppäimellä.
• C4 – ihmiset ja muotokuvat
  • Tänne olen kasannut muotokuva-asetukset.
  • AF ON: kasvontunnistus päälle/pois
  • L-Fn: kasvojen valinta
  • Fn Lever:
    • Vipu asennossa 1: C-AF + MF
    • Vipu asennossa 2: S-AF + MF

Optiikoista

Tällä hetkellä hyllyssä on makroa lukuunottamatta ainoastaan Pro-sarjan optiikkaa. 17-, 25- ja 45-milliset 1.8-sarjalaisetkin olen omistanut, mutta ne ovat jatkaneet vaihtokaupoissa uusille omistajille. 1.8-sarjalaiset ovat muuten hinta-laatu -suhteeltaan erittäin päteviä linssejä.

• M.Zuiko 17/1.2 Pro. Luontokuvauksen ulkopuolella käytän tätä linssiä ehkä eniten. Polttoväli ja skarppius ovat todella hyvässä tasapainossa, miellyttävä bokeh. Turistireissuilla tämän kaveriksi 7-14/2.8, niin on kyllä hyvä setti. Ostettu käytettynä.
• M.Zuiko 25/1.2 Pro. 17-millisen hommaamisen jälkeen tämä on jäänyt vähemmälle käytölle. Tämä oli kiinni OM-1:ssä, kun pudotin setin käsistäni graniittirappusille, josta setti pomppi rappuset alas. Linssin vastavalosuoja naarmuuntui, toimi edelleen moitteetta. Huollossa bajonetti vaihdettiin. Ostettu käytettynä.
• M.Zuiko 45/1.2 Pro. Potrettilinssien aatelia. Käytän tätä myös luontokuvauksessa hämärähommissa hyvän valovoiman ja sääsuojauksen vuoksi. Ostettu käytettynä. 17-, 25- ja 45-milliset Prot ovat ulkomitoiltaan hyvin lähellä toisiaan.
• M.Zuiko 60/2.8 Macro. Todella miellyttäväpiirtoinen makro. Ei Pro-sarjaa, mutta sääsuojattu. Vastavalosuoja ei kuulu hintaan, sen joutuu ostamaan erikseen. Tämän olen hankkinut takavuosina uutena.
• M.Zuiko 7-14/2.8 Pro. Tämä alkaa olla laajispäässä jo melkoinen kalansilmä, mutta ahtaissa paikoissa tälle on paikkansa. Kiinteä vastavalosuoja. Ostettu käytettynä.
• M.Zuiko 12-40/2.8 Pro. Taisi olla ensimmäinen Pro-sarjalainen, joka tuli hyllyyn, edelleen aktiivikäytössä. Timmi optiikka. Ostettu käytettynä.
• M.Zuiko 12-100/4 IS Pro. Huikean terävä, erittäin suorituskykyinen vakaaja. Usemman sekunnin valotukset käsivaralta onnistuvat tämän kanssa hyvin. Kuvaustyyli on sen verran muuttunut, että tämä on jäänyt hiukan vähemmälle käytölle.
• M.Zuiko 40-150/2.8 Pro. Olen tämän linssin ainakin kolmas omistaja ja linssi lienee ensimmäisiä tuotantoeriä. Piirroltaan timanttinen linssi. Miinus tulee rimpulamaisesta vastavalosuojasta. Vanha konstruktio tulee esiin verrattaessa tarkennusnopeutta 150-400/4.5 -zoomiin: uudempaa suunnittelua oleva supertele tarkentaa napakammin.
• M.Zuiko 150-400/4.5 + 1.25x IS Pro. Huikea suorituskyky kompaktissa paketissa. Tämän hankkimisen jölkeen 300/4 IS Pro jäi tarpeettomaksi ja myin sen pois.
• MC-14 ja MC-20. Jatkeet silloin tällöin käytössä.
• Panasonic Leica Summilux 12/1.4. Hommasin tämän yö- ja revontulikuvauksia varten, koska M.Zuiko-leirissä ei oikein vastaava ole saatavilla. Hyvä tämä on, mutta kallis, eikä ainakaan tämä yksilö piirrä täydellä aukolla kuvan reunoilta aivan yhtä skarpisti kuin M.Zuikon 1.2-sarjalaiset. OM-1:sen Starry Sky AF toimii tämän kanssa, vaikka Olympus ei sitä lupaakaan. Kaipaisin M.Zuikolta 12/1.2 Pro -lasia, mutta eipä taida kuulua suunnitelmiin.

Jos MFT:tä haluaa optiikkapuolella verrata FF-maailmaan, niin kannattaa huomioida pari juttua.

Polttovälivastaavuus täyskennoiseen. Usein sanotaan, että MFT kaksinkertaistaa käytetyn optisen polttovälin, esimerkiksi 100-millinen MFT vastaa FF-maailman 200-millistä. Kyllä ja ei. Telepäässä asia on suurinpiirtein juuri noin, mutta laajispäässä ei ole ollenkaan noin suoraviivaista. Esimerkiksi 15-millinen MFT vastaa kuvakulmaltaan suunnilleen FF-maailman 30-millistä, mutta 15-millinen optiikka tuo mukanaan 15-millisen optiikan vääristymät.

Valovoima ja syväterävyys. FF-maailmaan vertailtaessa valovoima ei kroppikertoimesta muuksi muutu, mutta syväterävyys käytännössä kaksinkertaistuu. Tästä seuraa tilanteesta riippuen hyviä tai huonoja asioita. Esimerkiksi luontokuvauksessa ei tarvitse juurikaan täydeltä aukolta himmennellä kun syväterävyys on riittävä. Toisaalta jos haluaa kikkailla lyhyellä syväterävyydellä laajispäässä, niin se vaatii isoreikäisen linssin keulalle. Siihen on syynsä, että M.Zuikolla on inventaarissaan tasokasta 1.2-aukkoista tötteröä.