Lanzarote. En ollut aikaisemmin käynyt ja rouvallakin aikaa toistakymmentä vuotta. Päätettin lähteä viikoksi käymään, vaikka mielikuva saaresta on hyvin turistirysämäinen. Paketti Aurinkomatkoilta ilman mitään retkiä, villa Villas Alondrasta Puerto del Carmenin luoteisreunalta. Vuokrakiesi ennakkovarauksella Cabreramedinasta. Ei erityisiä ennakko-odotuksia.
Positiivisesti yllätyttiin.
Villas Alondra osoittautui ennakko-odotuksia laadukkaammaksi. Kahden makuuhuoneen erittäin siisti villa, oma uima-allas, suojainen piha. Lähes yliystävällinen henkilökunta, runsas aamiainen. Erittäin rauhallinen ympäristö. Allekirjoittaneelle osui reissun aikana synttäripäivä, jolloin hotellin delegaatio kiikutti villaamme pienen kakun laulujen kera. Ylipäätään saaren väestö vaikuttaa ystävällisemmältä kuin manner-Espanjassa.
Kissoja on paljon ja ne ovat yllättävän hyväkuntoisen näköisiä. Reviirit on ilmeisesti tapeltu ja meidänkin villamme aitaan oli tehty kissalle kulkuaukko. Sama kaunis katti vieraili piha-aidan päällä päivittäin.
Villas Alondra on sopivasti vartin kävelymatkan päässä alamäkeen rannan ravintoloista. Takaisin pääsee näppärästi taksilla vitosella. Puerto del Carmenin rantakatu on tietenkin turistirysää ja etupäässä brittituristeja, mutta se pahin älämölöporukka puuttuu, ikähaitarikin on vanhemmanpuoleinen. Me emme älämölöstä tienneet mitään.
Vuokra-auto tuotiin hotellille juuri silloin kun pitikin. Cabreramedina lienee samaa putkaa kuin Cigarkin, Volvossamme oli Cigarin logot.
Vuokra-auto kannattaa ehdottomasti tuonne hommata. Saari on pieni, etäisyydet ovat yllättävän lyhyet ja tiestö erinomaisessa kunnossa. Saaren keskiosissa näkee muutakin kuin turistielämää.
Saarelta löytyi myös hiukan yllättäen viiniviljelmiä La Gerian alueelta. La Geria tarkoittaa vulkaaniseen maaperään kaivettua kuoppaa, joka on toiselta sivulta suojattu laavakivistä rakennetulla muurilla. Kuopan pohjalle on istutettu viiniköynnös. Pääasiallinen rypäle on valkoinen Malvasia Volcano, josta saa valmistettua yllättävän hyvää valkoviiniä. Punaistakin (Listán Negro) viljellään, mutta siihen en erityisemmin ihastunut. Yöt ovat saarella melko lämpimiä, joka vaikuttaa oleellisesti rypäleiden makuun.
Pari sattumalta läydettyä ruokapaikkaa kannattaa mainita: saaren pohjoisosassa Harian kylässä Michelinissäkin mainittu Restaurante Tacande, sekä lounasosassa Femésin kylässä Restaurante Casa Emiliano.
Lämpöä ja lomailua lähdettiin hakemaan, mutta otin kuitenkin lintutötterön mukaan. Yhtenä aamuna kävin El Jablen aavikolla auringonnousun aikaan kuikuilemassa ja pääsinkin seuraamaan tuulihaukan hyönteissaalistuksia mainiossa valossa. Aavikolla on tiheä ajouraverkosto, mutta nelivetoinen kulkupeli ja hiukan korkeampi maavara ovat silti paikallaan. Aavikolla on myös suojeltuja, 1600-luvulta peräisin olevia asuinpaikkoja. Aavikko on auringon nousun aikaan kaunis ja muita ihmisiä alkoi näkyä vasta parin tunnin kuluttua, kun lähdin palailemaan hotellille aamiaiselle.
Kahtena aamuna kävin Lanzarote Golfin kentän vierustaa kävelemässä. Pitkä polttoväli oli tarpeen, mutta lepinkäinen antoi kuvata pitkäänkin häiriintymättä.
Kamerakalustona oli kaksi OM-1 -runkoa, sekä M.Zuikot 150-400/4.5, 12-100/4, sekä 17/1.2. Kaikki mahtuvat mukavasti kamerareppuun ja kahdeksan kilon painorajaan kabiiniin mukaan otettavaksi.
Edit 22.2.2024: ajatusvirhe, korjattu muuttohaukka tuulihaukaksi.
