Perseidit ja sääennusteen mukaan selkeä yö. Eikun järven rantaan kuvaussuunnitelmaa toteuttamaan.
Tavoitteena pitkän valotuksen pystykuva LiveComp-toimintoa hyödyntäen, Pohjantähti kuvan yläkolmanneksessa suunnilleen keskellä kuva-alaa, illan oranssi kajo kuvan alaosassa. Tähtien piirtämät kaaret pimenevällä taivaalla, jota halkovat kuva-alaan osuvat Perseidit.
Eikun jalusta rantaturpeeseen (ensimmäinen virhe) ja koesommittelu. Pieni kuvakulman korjaus, valotuksen arviointi ja kamera raksuttelemaan 10 sekunnin valotuksia LiveComp-toiminnolla. Hyvältä näyttää, illan valo on kaunis.
Kuvaajan aktiiviset toimenpiteet loppuivatkin tähän, joten heittäydynpä pimenevässä illassa suopursujen sekaan selälleen (toinen virhe) eväitä mutustelemaan, katse kohti taivasta. Jospa pari tuntia menisi näin.
Ja menihän se. Muutama oikein näyttäväkin Perseidi, myös kameran kuvaussuunnassa.
Parin tunnin kuluttua ajattelin homman olevan tässä ja napsautin ensimmäistä kertaa otsalamppuun valon. Perkele! Järveltä oli noussut muutaman metrin paksuinen sumu, jonka huomasin vasta otsurin valokeilassa. Kamera, objektiivi ja erityisesti etulinssi olivat paksun vesikerroksen peitossa. Se siitä.
Kennolle ei ollut siis piirtynyt pitkään aikaan mitään järkevää, eikä ainakaan niitä nopeasti häivähtäviä Perseidejä.
Kannattaisi siis tarkkailla ympäristöä valotusprosessin ajan. Ja asettaa jalusta tukevammalle alustalle: kuvassa näkyy tähtien kaarien päässä pienet mutkat, jotka johtuvat jalustan heilahtamisesta.
Tarkkasilmäinen näkee kuvassa kaksi perseidivanaa, selkeämmät janat ovat satelliitteja. Ehkä ensi kerralla sitten.
E-M1 Mark III + M-Zuiko 7-14/2.8 (7 mm, 10 s., f/2.8, ISO 1600, LiveComp kokonaisvalotusaika n. 120 min.)
