Säätelyä

Työnkulusta kuvien suhteen olen kirjoitellut jo aikaisemmin, mutta kerron tässä kahden esimerkin kautta kuvien säätämisestä. Säätelyn suhteen on aina hyödyllistä kuulla kokeneempien vinkkejä. Itse olen imenyt vaikutteita laajastikin, mutta erityisesti on syytä mainita Lauri Mantere ja Markku Saiha.

Itse kuvaustilanteessa hyödynnän usein kameran histogrammia. Oikeanlainen valotus helpottaa kuvien jatkotyöstöä huomattavasti. Joskus alivalotus on paikallaan, jotta kirkkaat alueet eivät pala puhki, mutta joskus taas hämärässä on syytä olla alivalotuksen suhteen tarkkana, jotta säätelyn lähtötilanne säilyy käyttökelpoisena.

Työkaluina ovat Adoben Lightroom ja Photoshop, kohinanpoistossa tarvittaessa Topaz DeNoise AI. Kun importoin kuvat Lightroomiin, luontokuvissa käytän yleensä Adobe Landscape + Lens -presettiä. Olympuksen tapauksessa kameroiden ja linssien profiilitiedot tulevat kuvien mukana automaattisesti, niitä ei tarvitse sen enempää miettiä.

Esimerkki 1

Ensimmäisessä esimerkissä on kovassa, sivumyötäisessä päivänvalossa kuvattu närhi (1/4000, f/4.5, ISO 800). Kuvaustilanteessa valotusta on korjattu -1/3EV, jotta vaaleat kohdat eivät pala kuvaustilanteessa puhki, jolloin niiden osalta peli olisi jo heti menetetty. Kuvan tilanne on sinänsä ihan kiva, kohde mukavassa asennossa, mutta valo on kova ja sen myötä kontrastia on aivan liikaa.

Histogrammi näyttää lähtötilanteessa asialliselta, vaalea pää on miltei tapissa, mutta ei yli. Puupolkyn tummat kohdat ovat tukossa.

Valkotasapainolle ei tarvitse tehdä mitään, joten hypätään kontrastin kimppuun. Exposure ja Contrast jätetään rauhaan, mutta Highlights ja Shadows revitään ääriasentoihin: Highlights -100, Shadows +100. Näyttää heti jo paljon pehmeämmältä. Samalla puupölkyn tukkoiset kohdatkin avautuivat.

Sitten valotuksen korjaus: Whites nostetaan arvoon +40. Puupölkyssä olevat linnunpaskat palavat jo puhki, mutta ei se mitään, palataan tähän kohta. Pääkohteena olevan närhen valotus on nyt kohdillaan.

Värit ovat aika kivat, mutta terästetään niitä hiukan Vibrance-säätimellä, vedetään se arvoon +25. Tässä vaiheessa histogrammi näyttää tältä:

Jos pääkohde närhi vaatisi jotain toimenpiteitä, niin se voitaisiin kätevästi maskata Add New Mask + Select Subject -toiminnoilla ja tehdä maskatulle alueelle tarvittavat säädöt. Nyt siihen ei ole tarvetta.

Mutta kuvan valo on kova, tehdäänpä sille jotakin: siirrytään Color Grading -paneeliin. Tällä työkalulla pystyy erikseen säätämään Shadows, Midtones ja Highlights-alueiden sävyjä. Alueet kannattaa käsitellä erikseen ja omasta makuun mukavista Color Grading -sävyistä kannattaa tehdä preset. Huomaa: tässä tapauksessa olen pienentänyt Highlights-alueen Luminancea arvoon -10, jolloin puupölkynkään vaaleat alueet eivät ole enää puhki.

Kuva on nyt muutoin jo aika kiva, mutta tällaisesta dynamiikan repimisestä on kuvaan tullut roimasti kohinaa. Hypätäänpä sen kimppuun seuraavaksi Detail-paneelissa.

Kuva zoomataan näytöllä 100%:n kokoon, jotta nähdään vaikutukset paremmin. Amount-säätimeen ei vielä kosketa, siihen palataan myöhemmin. Ensin vedetään Sharpening-kohdan Radius-säätimen arvo välille 0,6-0,8. Olkoon tässä tapauksessa vaikkapa 0,8. Seuraavaksi painetaan Alt-näppäin pohjaan ja haetaan yksityiskohdat esille vetämällä Detail-säädintä lähelle 100:aa, tässä tapauksessa noin arvoon 90. Edelleen Alt-näppäin pohjassa vedetään Masking-säätimellä ne alueet mustaksi, joihin ei haluta terävöitystä, tässä tapauksessa noin arvoon 80.

Sitten kohinan kimppuun. Noise Reduction-kohdan Luminance-säädintä vedetään Alt-näppäin pohjassa oikealle, kunnes kohinat ovat poissa, tässä tapauksessa noin arvoon 60. Seuraavaksi palautetaan yksityiskohdat Detail-säätimellä ja vedetään se lähes tappiin. Contrast-säädintäkin voi hiukan vetää oikealle noin arvoon 10. Jos kohinaa on ollut paljon, niin tässä vaiheessa kuvassa voi olla maksaläiskän nököisiä länttejä. Niitä voi yrittää vähentää Color-säätimellä, mutta useimmiten tepsii se kun vähentää Detail-säätimen arvoa.

Sitten varsinainen terävöitys ja hypätään takaisin kohtaan Sharpening ja Amount-säätimeen. Pidetään Alt-näppäin pohjassa ja vedetään se jonnekin arvojen 50-60 välille.

Kas noin, kuva on nyt jo ihan eri näköinen.

Jos tekisin tästä kuvan webbisivuille, niin jatkaisin seuraavasti.

Avataan kuva Lightroom-säädöillä Photoshopiin ja ensimmäisenä muutetaan kuva oikeaan kokoon (Image -> Image Size…), tässä tapauksesa kokoon 1600 x 1200 pikseliä.

Seuraavaksi zoomataan kuva näytöllä täyteen kokoon ja tehdään terävöitys (Filter -> Sharpen -> Smart Sharpen), tässä tapauksesa noin arvoilla Amount 130%, Radius 0,6 px, Reduce Noise 10% ja painetaan Ok. Seuraavaksi terävöitystä pehmennetään (Edit -> Fade Smart Sharpen…) viemällä Opacity vaikkapa arvoon 65.

Närhi on nyt aika asiallisen näköinen, mutta puupölkky on yliterävä. Avataan History-paneeli, valitaan kohta Image Size ja maalataan historiasiveltimellä pölkystä terävöinnit pois.

Kas noin. Sitten vain Exporttaus.

Esimerkki 2

Toisena esimerkkinä pimeä kuva koskikarasta. Olosuhteet olivat toivottoman pimeät ja latteat, mutta kuvan tilanne on käyttökelpoinen (1/2500, f/4.5, ISO 6400, +1 EV). Aukon ylivalottamisesta huolimatta kuva on silti alivalottunut, mutta ISO-arvoa ei tällä kalustolla ole syytä nostaa korkeammalle. Kohinaa on paljon jo lähtötilanteessa ja kuvan valotuksen sekä dynamiikan korjailu tulevat lisäämään kohinaa entisestään. Sinänsä kohinaa ei tarvitse pelätä jos kuva on valotettu oikein, mutta tässä lähtötilanne on haastava.

Kokeillaan.

Ensimmäiseksi avataan kuva Topaz DeNoise AI:hin (Edit In -> Topaz DeNoise AI) ja vaihdetaan oletusarvoisena oleva Standard AI Model Severe Noiseksi. Tämä toimii yllättävän hyvin jo automaattiasetuksillakin. Painetaan Apply, jolloin Topaz tallentaa kuvasta TIFFin alkuperäiseen kansioon ja LR importoi sen automaattisesti.

Nyt lähtökohta on kohinan suhteen parempi. Ei hätää, sillä kohinaa tulee kohta taas lisää kun säädellään.

Tehdään kontrastin suhteen ensin samat temput kuin edellisessäkin esimerkissä: Highlights -100, Shadows +100. Korjataan valotusta Whites-säätimellä, vedetään se noin arvoon +85 ja huomataan, että yläreunan lumipenkka ja kosken kuohut palavat puhki:

Kosken kuohujen puhkipalaminen ei haittaa, mutta yläreunan hanki pistää silmään. Maskataanpa hiukan. Tehdään Brush-maski ja maalataan sillä hanki ja vedetään maskin Whites-säädin noin arvoon -30:

Korostetaan pääkohdetta vielä hiukan: tehdään uusi maski Select Subject -toiminnolla ja viimeistellään valinta Brushilla, jos tarpeen. Vedetään Shadows noin arvoon +40, Whites arvoon +3 ja Clarity arvoon +30:

Nyt kara pomppaa vähän paremmin esille.

Palataan koko kuva-alan säätöön ja nostetaan Vibrance noin arvoon +25.

Seuraavaksi haetaan kuvaan hiukan sävyjä Color Grading-paneelilla samaan tapaan kuin edellisessäkin esimerkissä.

Säätelyjen jäljiltä kuvassa on taas kohinaa, joten poistetaan ne suunnilleen seuraavilla arvoilla:

Kuva alkaa olla jo käyttökelpoinen, mutta kosken kuohu pomppaa jotenkin silmille. Maskataan se (Create New Mask + Brush) pensselillä ja pienennetään Clarity noin arvoon -25.

Sitten taas edellisen kuvan tapaan Photoshopin puolella pienennös ja terävöitys. Historiasiveltimellä pyyhitään terävöitys kosken kuohuista pois.

Lähtotilanne huomioon ottaen kuvasta tuli ihan kohtuullinen.

Näin.

Olisi mielenkiintoista kuulla myös muiden kuvansäätelyvinkkejä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *