Metson soitimen jälkeen poikkesin viimekesäiselle kaakkurilammelle 3.5. Siellä kaakkuripariskunta olikin ja sain samalla reissulla kuvattua kaakkureiden parittelun kahdessakin eri paikassa. Tämä pariskunta ei paritellut pesälautalla, vaan etsivät lammen rantamättäiköstä sopivan matalan paikan siihen touhuun. Pesälauttaa kyllä kunnostettiin ahkerasti.
Tuon ensikäynnin jälkeen pidin tarkoituksella yli kuukauden tauon ja seuraavan kerran kävin lammella kesäkuun alkupuolella. Pesälautalla haudottiin ja toinen piti lammella vahtia. Välillä käytiin isommilla vesillä ruokailemassa, palattiin lammelle ja vaihdettiin haudontavuoroa. Pesälauttaa ei jätetty oman onnensa nojaan.
Hautomisaikana homma on aika rauhallista paitsi silloin, kun lammella vierailee muita kaakkureita. Silloin tulee säpinää ja tunkeilijat karkoitetaan lammelta enemmän tai vähemmän väkivaltaisesti. Kirjoitin valtausyrityksestä, mutta kyse on ennemminkin naaraanryöstöstä: naaraista on pulaa ja tunkeileva koiras yrittää saada munat tuhottua ja lammen naaraan itselleen.
Lammen naaras on rengastettu 29.5.2018. Samalla naaraalle on laitettu punaiset värirenkaat, sekä geologgeri, jolla saa linnun liikkeistä karkeaa paikkatietoa. Geologgerin purkua varten lintu täytyy pyydystää uudelleen ja loggerin tiedot on purettava manuaalisesti. En tiedä, onko loggeri koskaan purettu, vaihdettu, tai pahimmassa tapauksessa vain unohdettu linnun jalkaan.
Lisäksi rengastetun naaraan vasemmassa siivessä näkyi viime kesänä jokin langan- tai siimanpätkä, mutta se ei ilmeisesti haitannut linnun talvehtimista ainakaan ratkaisevasti. Nyt lankaa ei enää näkynyt.
Kysyin Luomuksesta kohteliaasti tietoja linnun liikkeistä, mutta eivät koskaan vastanneet pyyntööni millään tavalla.
Naaraan ryöstöyrityksen tehnyt kaakkuri on B7 Keltainen koiras, joka on rengastettu poikasena Kytäjällä 26.7.2007. Jo melko iäkäs lintu siis.
2.7. kaksi poikasta oli kuoriutunut vain päivä tai kaksi aikaisemmin. Toinen poikasista kävi jo hetkellisesti pesäkummulta vedessä. Viime kesänä poikasia oli vain yksi.
Tästä alkoikin sitten kiihkeä ruokintavaihe. Emolinnut käyvät tyypillisesti vuoron perään isommilla vesillä ruokailemassa, kalastamassa ja varmaankin myös muilla kaakkurilammilla hässäköimässä. Lammelle palataan eväiden kera.
Kun poikaset ovat pieniä, eväs luovutetaan kummallekin poikaselle vuoron perään. Kun poikaset kasvavat, emolinnut antavat poikasten kiistellä ateriasta. Nopeampi ja röyhkeämpi saa aterian. Kerjääminen on jatkuvaa.
Kaakkurit tyypillisesti kaakattavat lennossa, myös laskeutuessaan lammelle. Nämä eivät, vaan laskeutuvat mykkänä puiden latvojen tasalta. Tämä aiheutti pientä haastetta, koska aamuisin kaakkurit laskeutuivat ääneti suoraan auringon suunnasta. No, joitain laskeutumiskuvia sentään.
13.8. toinen poikasista teki alkeellisia lentopyrähdyksiä lammella. Toinen ei tehnyt vielä elettäkään.
18.8. aamulla lammella oli naaras ja vain toinen poikanen. Toinen oli ilmeisesti jo lähtenyt koiraan matkassa. Aamun mittaan koiraskin palasi lammelle, mutta ilman evästä. Karu totuus alkoi valjeta toisellekin poikaselle: ruokaa ei enää tällä lammella tipu.
Poikanen kerjäsi. Koiras yritti selkeästi opastaa sopivaa lentoonlähtökulmaa lammelta. Vihdoin, kuin yhteistuumin, koiras nousi ilmaan edeltä ja poikanen perässä. Poikanen oli vielä osua puiden latvoihin, mutta sai korjattua lentosuuntaa.
Sinne menivät.
Naaras oli hetken aikaa lammella ja nousi sitten sekin ilmaan.
Kalustona kuvauksissa kaksi OM-1 -runkoa ja M.Zuikot 150-400/4.5 ja 12-100/4. Pesäkuvat on otettu kaukaa käyttäen lisäksi MC-20 telejatketta, jolloin polttoväli on 1000 mm, kinovastaavuus 2000 mm.
Kuvat ovat kronologisessa järjestyksessä. Viimeiset kuvat ovat jälkimmäisen poikasen lentoonlähdöstä 18.8.2024.
