-
Haluuk sää lentokuva?!
Viime viikolla pakkasten alettua poikkesin Nautelankoskella tsekkaamassa olisiko talvehtiva koskikara paikalla. Olihan siellä, yksi. Muita karoja ei näkynyt. Pakkasta oli parisenkymmentä, eikä onneksi muita pällistelijöitä, joten karan ehdoilla mentiin. Istuskelin lumipuku päällä rantatörmällä ja seurailin karan sinnittelyä pakkasessa. Montaa lepohetkeä ei parituntisen aikana kara voinut pitää, sapuskaa oli kosken pohjalta haalittava ja höyhenpukua huollettava. Olosuhteet…
-
Etnan laiteilla
Marraskuussa rouvan kanssa taas Sisiliassa, tällä kertaa kokeiltiin kolmen viikon reissu Sisiliaan, tukikohtana Taormina. Kolme viikkoa on pitkä aika samassa paikassa, varsinkin kun Taormina käytännössä elää turismista ja palvelut on tehty turismin ehdoilla. Taormina ympäristöineen on aika nopeasti nähty, eikä kaupungissa ole sadepäivien varalta esimerkiksi museoita lainkaan. Turismisesonki oli ohi ja useat ravintolat olivat jo…
-
Vuoden luontokuvakisa
Vuoden 2023 vuoden luontokuvaksi on valittu Jetro Luhtaan hieno maisemakuva “Portti tunturiin”. Mielestäni kuva on pitkästä aikaa todella hieno kisavoittajakuva, joka kestää aikaa. Mutta kukas kissan hännän nostaisi, ellei katti itse. Tällä kertaa neljä kuvaani pääsi semifinaalivaiheeseen ja yksi kuva finaaliin asti. Kuvista kaksi on julkaistu Vuoden luontokuvat 2023 -kirjan “ynnä muut” -osiossa. Tosi kisaajathan…
-
Sienestämässä
Tänä syksynä metsissä on suppilovahveroita niin, ettei niihin voi olla kompastumatta. Runsain sato vuosiin. Toissapäivänä käväisin katsomassa vesisateiden lomassa suppiksia viikonlopuksi: kori täyteen alta puolen tunnin. Harmillista, että ainakin täällä lounaisimmassa Suomessa herkkutattisato jäi ns. piippuun. Suppikset säilön nykyään kuivaamalla, enkä käytä niitä enää edes pannulla nesteenpoistossa ennen kuivaamista. Kuivuriin vaan: 40C ja suunnilleen 12…
-
Luopumisia
Hammaskairasta se aikoinaan alkoi, vaellusretket Lapin erämaissa. Viime vuosina olen havainnut palon hiipuneen, ehkä siksi, että luontokuvaamisen tiimoilta tulee yövyttyä piilokojuissa vuosittain yö jos toinenkin. Erämaassa kulkemisesta ei saa enää samanlaisia kicksejä kuin aikaisemmin ja mukavuudenhalu alkaa näillä kilometreillä jo viedä voiton. Vaellushommat alkaa olla notkeampien ukkojen ja akkojen puuhia. Vielä kerran suuntasin syyskuun lopulla…