Kaipasin käyttööni kunnollista, suomalaisiin oloihin soveltuvaa siirrettävää piilokojua, jossa voisi tarpeen tullen myös yöpyä. MrJan Gearin kopperoista olin kuullut kehuja. Viime keväänä hypistelin kuvauskaverin kojua, joka on myös MRJan Gearin valmistama, mutta vanhempaa mallia oleva Wetland Hide. Kampe näytti olevan tukevaa tekoa.
Loppusyksystä päädyin sitten hommaamaan uudemman Mursu-kuvauskojun. Hintahan on kojulla kova, joten odotukset olivat korkealla.
Avaan ensin hiukan ostoprosessia.
MRJan Gearin webbisivut ovat ensivilkaisulta katsottuna hyvinkin asiallisen näköiset. Kivoja yksityiskohtakuvia ja kamppeet on esitelty asiallisen tuntuisesti. Mutta sitten taas aivan oleellisia seikkoja puuttuu, kuten esimerkiksi Mursun mitat. Hakematta tuli mieleen Spinal Tapin legendaarinen Stonehenge-episodi, jossa saatiin vähän eri kokoinen lavaste mitä tilattiin.
No ei kun ottamaan yhteyttä Mr Janiin. Vastaus tuleekin nopsaan: lupaa parin päivän päästä mitat, kunhan pystyttää kojun omalle pihalleen. Tässä kohtaa kohoaa kulmakarva: kojusta ei ole siis mittapiirustuksia. Hmm.
Menee pari päivää, ei kuulu mitään. Otan uudelleen yhteyttä. Ei ole vielä ehtinyt. Selvä, take your time. Menee taas pari päivää, ei kuulu mitään. No nyt nyt on vähän sadellut, mutta viikonlopuksi on luvassa poutaa, sitten laittaa kojun vireeseen. Selvä. Ja sitten, ilmeisesti poutapäivän saavuttua, kopsahtaakin maili. Ja mitat.
Tadaa:
Voisihan nuo mitat tietysti olla siellä webbisivuillakin pällisteltävinä.
MrJan asustelee siis Tsekeissä. Tuosta sähköpostikommunikoinnista palasi mieleen viestittely puolalaisen Cumulus-firman kanssa, joka valmistaa erinomaisia untuvatuotteita retkeilyyn. Tilasin sieltä aikoinaan hiukan kustomoidun makuupussin ja kevyen untuvatakin. Asiakaspalvelun kanssa oli melkoista vääntöä ja mikään aikataulu ei pitänyt. Jonkinlaista itäeurooppalaista mentaliteettia ilmeisesti tässäkin.
MrJan vastaa kyllä nopeasti ja asiallisesti kysymyksiin, ei siinä mitään. Pohdin esimerkiksi sitä, kumpi malli olisi parempi minun käyttööni, heavy- vai lightweight. Heavyyn päädyin MrJanin neuvojen perusteella ja se oli oikea ratkaisu.
Ostohousut jalkaan ja webbikaupoille. Mastercardia lompsasta esiin. Ei mene maksu läpi. Kokeilen uudelleen. Ei mene maksu läpi. Kaivan toisen Mastercardin, ei mene maksu läpi. Otan yhteyttä MrJaniin. Ei, heillä ei ole mitään ongelmaa, ongelma on minun korteissani. Jaha, selvä. Vaihdetaanpa Visaan. Sillä maksu onnistuu.
Että näin. Syytä ottaa asenteeksi se, että asiakas ei ole aina oikeassa. Tässä tapauksessa ongelma oli todennäköisesti MrJanin käyttämän maksunvälityspalvelun gatewayssa, mutta asiakasta osoitettiin.
Mitähän tästä episodista oikein tulee?
MrJan lupaa laittaa seurantakoodin heti, kun koju lähtee matkaan. Ja laittaa pakettiin mukaan kojun pystytysohjeet. Menee viikko ja sitten seurantakoodi tuleekin: koju valmistetaankin näköjään Slovakian puolella, sieltä lähtee liikkeelle.
Keski-Euroopasta lähetettyjen kamppeiden rahti Suomeen kestää yleensä viikon päivät, niin nytkin. Laatikossa on telttakojusta kaikki mitä pitikin. Mutta ne pystytysohjeet puuttuivat. Laitoin mailin MrJanille: joo, hän laittaa heti ne sähköpostilla.
Arvatkaapa tuliko ne pystytysohjeet?
Ei siinä mitään. Kehuskelematta voin todeta, että olen melkoisen kokenut erilaisten vaellustelttojen kanssa, joten tuskinpa tässäkään ongelmia tulisi.
Kojussa on siis kolme osaa: päällysteltta, pohjallinen verkkoteltta, sekä erillinen, paksu PVC-muovia oleva pohja. Lisäksi tietenkin telttakaaret, kiilalajitelma, sekä irralliset telttanarut. PVC-pohja on tarkoitettu märkiin olosuhteisiin ja sen reunat nousevat n. 15 cm maan tasolta ylöspäin. PVC-pohjan kanssa kojun voi siis pystyttää melkoiseen lätäkköön.
Päällysteltan voi pystyttää joko yksinään tai verkkoteltan kanssa, PVC-pohjan kanssa tai sitten sekä verkkoteltan, että PVC-pohjan kanssa. Tätä asiaa on näköjään mietitty.
Vaellustelttojen kanssa toimitaan niin, että sisäteltta on valmiiksi kiinni päällysteltassa ja kaarien sujauttamisen jälkeen teltta onkin jo pystyssä. Tältä pohjalta lähestyin ohjeiden puuttuessa myös Mursua.
Napsauttelin PVC-pohjan ulkotelttaan kiinni ja aloin ujuttelemaan telttakaaria kaaritunneleihin. Kaaret on merkitty värikoodeilla ja samat värit löytyvät tunneleiden päistä. Telttakaaria on kaiken kaikkiaan viisi. Pidemmät pitkittäiskaaret menivät joten kuten, mutta lyhyempiä poikittaiskaaria en saanut sitten millään. Jaha, tämä oli siis väärä lähestymistapa.
Irroitin PVC-pohjan. Nyt kaaret menivät tunneleihin vaivattomammin. Ulkoteltta täytyy siis pystyttää ensin ja vasta sitten napsautella pohja kiinni. Vetisissä olosuhteissa tästä voisi tulla ongelma, sillä ilman pohjaa ulkoteltta makaa vedessä kun sitä telmii pystyyn. Ei hyvä.
Parin koepystytyksen jälkeen päädyin seuraavaan ratkaisuun: PVC-pohjan voi ennalta kiinnittää ulkotelttaan, mutta vain toiselta pitkältä sivulta. Jätä molemmat päädyt kiinnittämättä. Pujota ensin pidemmät, sinisellä merkityt kaaret. Sen jälkeen lyhyemmät, punaisella merkityt kaaret siltä puolelta, jossa pohja on kiinni päälliteltassa. Tällä tavoin pohja suojaa päällitelttaa kastumiselta ja pohjan voi pystyttämisen jälkeen napsautella lopullisesti kiinni ulkotelttaan.
Parin kuukauden kuluttua kyselin MrJanilta piruuttani jälleen niitä pystytysohjeita. Mitä, ei ole tullut? Hän varmasti on ne lähettänyt! Oletko edes tutustunut kojuun?! No anteeksi, että kyselin perään. Mutta joo, ensin päälliteltta ja sitten pohja ja/tai sisäteltta, tämä on marssijärjestys.
Kojun kaaret ovat korealaisen DAC:n Pressfit -kaaret. DAC on tunnettu telttakaarivalmistaja ja Pressfit on malliston tukevammasta päästä. Pitääkin olla, sillä varsinkin pystytysvaiheessa kaaret ovat aika lujilla.
Pidemmät kaaret ovat 11-milliset ja muut 7-millisiä. Kaarien päät pujotetaan päälliteltan liepeiden purjerenkaisiin. Tässä kohtaa kaarien päihin liitty ongelma: kaarien päät ovat liian väljät, joten telttaa purettaessa kaarien päät jäävät helposti purjerenkaisiin kiinni. Kaaren pään ei pitäisi lähteä vetämällä, vaan kiertämällä irti. Tämä ei olisi ongelma, ellei kaaren pää olisi ns. koukkumallinen.
Kaaren päitä valmistetaan kahta eri mallia, koukkumallia ja lenkkimallia. Kaaren sisällä oleva kuminauha sidotaan kiinni koukkuun tai lenkkiin. Kun koukkumallinen kaaren pää jää kiinni purjerenkaaseen, niin kuminauha lipsahtaa helposti koukusta irti ja karkaa kaaren sisään. Lenkkimallisesta kuminauha ei pääsisi irti.
Ratkaisu: litistä pihdeillä kaarien päitä hieman. Näin kaaren pää ei enää lähde irti vetämällä, mutta kiertämällä lähtee.
Kaarien taittamiseen pätee vanha sääntö: taita kaari aina ensin keskeltä kaksin kerroin ja sen jälkeen taita pala kerrallaan. Näin kaaren kuminauhaan ei tule turhia jännitteitä ja sen elinikä pitenee.
Ja sitten itse kojuun.
Kyllähän tämä on kuvaushommeleihin suunniteltu. Kuvausaukkoja on käytännössä 45 asteen välein, kuvausalana on täydet 360 astetta. Ovet ovat molemmilla pitkillä sivuilla. Ovien yläreunoista pystyy myös kuvaamaan esimerkiksi lentokuvia polviasennosta.
Koju on tilava. Siinä pystyy mainiosti yöpymään ja romut mahtuvat hyvin sisään.
Kojussa on magneettikiinnitteisiä tähystysaukkoja ympäriinsä, sekä ylhäällä että maan rajassa. Tähystysaukoissa on oikeaoppisesti musta verkko.
Itse kuvaan käsivaralta, joten kuvauskorkeutta voi kätevästi säätää tilanteen mukaan.
Olen pystyttänyt kojun suolla melkoiseen vesisohjoon ja tuolla edellä kuvaamallani tavalla pystytys sujui ongelmitta. Olen myös yöpynyt kojussa alle -15C lämpötilassa ja yllätyin miten miten hyvin koju hengittää, vaikka kaikki luukut on suljettu. Pakkaskeleissähän telttailussa ongelmana on kosteuden tiivistyminen telttakankaaseen ja sieltä jäätynyt kosteus putoaa niskaan ja kastelee makuupussin. Tästä syystä talviteltoissa on yleensä sisäteltta erikseen. Mursussa ei kosteusongelmaa ole.
Jos Mursussa valmistaa retkikeittimellä ruokaa, niin silloin pitäisin tähystysluukkuja auki jo pelkästään mahdollisen epätäydellisen palamisen aiheuttaman häkävaaran vuoksi.
Mursu Heavy Weight -mallin päällitetta on puuvilla-polyesteria: se siis hengittää, mutta ei ole myöskään vedenpitävä. Vedenkestävyyttä en ole vielä kokeillut.
Mursu painaa viitisentoista kiloa. Verkkoteltan pois jättäminen ei paljon tilannetta kevennä. Talvisaikaan ahkio on siis ihan kova sana tämän kanssa. Eipä ainakaan palele tämän kanssa telmiessä.
Ai niin: mukana tulee kantoreppu, jonne teltta ei mahdu. 🙂
Hyvää:
- suunniteltu täysin kuvaamisen ehdoilla
- tilava
- kahisematon, hengittävä materiaali
- voi käyttää hyvin vetisissä olosuhteissa
- verkkoteltta mahdollistaa toiminnan myös räkkäaikaan
- vahvat, laadukkaat meteriaalit
Huonoa:
- paino ja sen myötä liikuteltavuus
- pystyttäminen vaatii voimaa ja näppäryyttä
- kaarien päät vaativat kustomointia
- hinta on kova
Artikkelisi on hauska ja tarkka, ja sen luettuani päätin myös tilata Mursun jonka hankkimista olin miettinyt ja kyönännyt jo pitemmän aikaa ns pop-up kojurimpuloihin kyllästyneenä.
Tilausprosessi oli hiukan samankaltainen kuin sinullakin 🙂 astetta lievempi tosin.
MrJan ilmoitti että laittaa tulemaan ulkoteltan + pohjan kamppeineen ja sisäteltan myöhemmin heidän kustannuksellaan koska heidän saksalaisella purjerengastoimittajallaan on materiaalivaje.
Ulkoteltta + pohja sun muut kamat saapui ajoissa että pääsin teerisuolle sitä testaamaan.
Täytyy sanoa että tyytyväinen olen, niin on kuin hotellissa asuisi kun tämän suolätäkköön pystyttää.
Yöpakkasiakin oli ja hienosti pysyi koju kuivana yhtään huurtumatta. Hinta oli kohtuullisen kova mutta onhan tämä aivan eri luokan kampe kuin nuo popup vehkeet. Ei ole työn laadussa tosiaankaan valittamista. Hyviä kuvausreissuja sinne ja kiitos hyvästä arikkelista.
Kiitos!
Sen verran vielä lisää kokemuksia, että telttakangas pitää sateella vettä aika kivasti, mutta tähystysaukoista lorottaa vesi sisään. Ja lattia pitää sen taatusti sisällä. Sadesuoja mennee vielä hankintaan.
Hyviä kojuöitä sinne!