Talousmetsolassa

Eteläisimmässä Suomessa teerisuon lähistöllä on pieni metsäläntti, jota rajaavat vilkkaat mökkitiet, ojitetut suopahaset ja avohakkuuraiskiot. Metsälänttiä on joskus harvenneltu vuosia sitten, vanha moton urakin on painunut kunttaan. Ojakin on kaivettu. Metsäläntin keskellä on kallioinen nyppylä, joka maatuvine liekopuineen näyttää ensisilmäykseltä lähes koskemattomalta. Kallio on tainnut tehdä nyppylän motolle lähes saavuttamattomaksi.

Viime vuoden keväällä teerisuolta palatessani näin metsäläntin laiteilla metsokukon. Kuvauskaverit Heikki ja Jukka olivat nähneet myös.

Huhtikuun alkupuolella lunta oli vielä sen verran maassa, että lähdin metsäläntille etsiskelemään jälkiä. Ja sieltähän ne löytyivät, laahausjäljet. Soidinkenttä.

Ei se nyt jormaluhtamainen ikikuusikkoinen metsola ole, mutta jonkunlainen talousmetsola kuitenkin. Siellä ne metsoukot sinnittelevät, alati laajenevien päätehakkuiden puristuksessa. Muutakaan niillä ei enää ole.

Huhtikuun loppupuolella virittelin piilokojun optimistisesti kallionyppylän päälle kahdeksi yöksi. Muutama näköhavainto puiden latvoista, öisiä ääniä ja aamuisia siiveniskuja.

Muutaman päivän kuluttua palasin takaisin ja siirsin kojun paikkaa. Nyt pääsin paremmin jyvälle, missä ukot pomppivat. Uusi kojun siirto.

Nyt tärppäsi. Turnajaistantereella oli kaikkiaan neljä ukkoa, jotka päivystivät hyvin laajalla alueella. Tunnelma oli huikea. Rinteen alla käytiin useita taisteluja, näköyhteyttä tappeluihin ei ollut, mutta äänet kuuluivat. Kojusta seurailin kahden ukon edesottamuksia.

Muutaman päivän kuluttua siirsin kojua vielä kerran. Ukot tulivat jo illalla auringon jo laskettua, yksi koppelokin vielä ilmaantui paikalle ja ukot intoutuivat tappelemaan. Kuvaamisen kannalta valot olivat jo loppu.

Aamulla koppeloja ei enää tullut ja soidin oli tältä keväältä ohi.

Hieno kokemus. Ei ne kuvat, vaan se kuvaaminen!

Kalustona OM-1 ja M.Zuikot 45/1.2, 40-150/2.8 ja 150-400/4.5